Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessa Joensuun yrittäjät ilmaisivat huolensa 12.9.2023 siitä, että mitä lentojen tukien lopettaminen tarkoittaa elinkeinon harjoittamiselle. Kirjoituksessa kerrattiin seurauksia, jos esimerkiksi mahdollisuudet kulkea ripeästi Joensuusta Helsinkiin kaventuvat.
Ymmärrän yrittäjien tuskan ja olen heidän kanssaan samaa mieltä siitä, että lentäminen on tiukkojen aikataulujen kanssa välttämätön liikkumismuoto. Tukien kohteesta ja niiden myöntämisperiaatteista olen taasen aivan eri mieltä.
Itse kehittäisin tukijärjestelmää esimerkiksi niin, että tuet myönnettäisiin lentoyhtiöiden sijaan yrityksille, jotka lentoyhteyttä liiketoimintansa harjoittamiseen tarvitsevat. Mielestäni tuilla ei tulisi paikata sellaisia kohtia markkinassa, jotka eivät ole kannattamattomuuden vuoksi elinkelpoisia. Esimerkiksi Joensuu-Helsinki -väliä lennetään usein suurilla, puolityhjillä koneilla. Kone nousee ilmaan joka tapauksessa, vaikka kyydissä olisi vain kaksi kiireistä joensuulaisyrittäjää. Tässä mallissa ei ole mitään järkeä.
Markkinaehtoisia ratkaisuja on olemassa. Me LYGG:illä sitoutamme yritykset itse lentoreittiin. Kuulemme heidän tarpeensa ja vastaamme nimenomaan tuohon tarpeeseen oikean kokoisella kalustolla. Meillä ei nouse ilmaan yksikään kone puolityhjänä - se on silkkaa haaskausta, ympäristönäkökulmasta puhumattakaan.
Mallin tulisi perustua kysyntään sekä siihen, että lentäminen on kannattavaa. Kun valtio tällä hetkellä elää keskellä säästötalkoita, näen hyvin ymmärrettävänä tilanteen, ettei kannattamattomia lentoja enää tuettaisi miljoonilla. Etenkin, kun tilanteeseen on markkinaehtoinen ja kannattava vaihtoehto saatavilla.
Seuraava skenaario huolestuttaa minua tukien varassa kärvistelevien pikkupaikkakuntien yhteyksien osalta. Jos tuet lakkautetaan ilman yhteyksien ylläpitämisen ratkaisua, koneet lakkaavat lentämästä, kentät tyhjenevät ja lakkautetaan. Kun kenttiä tulevassa, markkinaehtoisten mallien kanssa, tarvittaisiinkin, on niiden elvyttäminen äärimmäisen kallista. Ennustan, että niin kallista, ettei se todennäköisesti tule koskaan tapahtumaan, vaikka maailma muuttuu ja tarvetta kentälle tulee. Siinä kohtaa voidaan sitten todeta Joensuun tilanne kurjaksi sen osalta, että sieltä päästäisiin kätevästi ja nopeasti pääkaupunkiin harjoittamaan liiketoimintaa.
Roope Kekäläinen
Roope Kekäläinen on lentäjä ja ilmailualan ammattilainen. Kekäläinen on toinen ’ilmailualan Uberiksi’ tituleeratun LYGG:in perustajista ja toimii yrityksen toimitusjohtajana. Hän uskoo, että ilmailualalla on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia, jota voidaan valjastaa yhteiskunnan ja yritysten käyttöön vanhoja toimintamalleja haastamalla sekä uudella tavalla ajattelemalla. LYGG ja Kekäläinen ovat tekemässä ilmailusta hyvän muutosvoiman - ja maailmasta pienemmän täsmäyhteyksien avulla.
Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessa Joensuun yrittäjät ilmaisivat huolensa 12.9.2023 siitä, että mitä lentojen tukien lopettaminen tarkoittaa elinkeinon harjoittamiselle. Kirjoituksessa kerrattiin seurauksia, jos esimerkiksi mahdollisuudet kulkea ripeästi Joensuusta Helsinkiin kaventuvat.
Ymmärrän yrittäjien tuskan ja olen heidän kanssaan samaa mieltä siitä, että lentäminen on tiukkojen aikataulujen kanssa välttämätön liikkumismuoto. Tukien kohteesta ja niiden myöntämisperiaatteista olen taasen aivan eri mieltä.
Itse kehittäisin tukijärjestelmää esimerkiksi niin, että tuet myönnettäisiin lentoyhtiöiden sijaan yrityksille, jotka lentoyhteyttä liiketoimintansa harjoittamiseen tarvitsevat. Mielestäni tuilla ei tulisi paikata sellaisia kohtia markkinassa, jotka eivät ole kannattamattomuuden vuoksi elinkelpoisia. Esimerkiksi Joensuu-Helsinki -väliä lennetään usein suurilla, puolityhjillä koneilla. Kone nousee ilmaan joka tapauksessa, vaikka kyydissä olisi vain kaksi kiireistä joensuulaisyrittäjää. Tässä mallissa ei ole mitään järkeä.
Markkinaehtoisia ratkaisuja on olemassa. Me LYGG:illä sitoutamme yritykset itse lentoreittiin. Kuulemme heidän tarpeensa ja vastaamme nimenomaan tuohon tarpeeseen oikean kokoisella kalustolla. Meillä ei nouse ilmaan yksikään kone puolityhjänä - se on silkkaa haaskausta, ympäristönäkökulmasta puhumattakaan.
Mallin tulisi perustua kysyntään sekä siihen, että lentäminen on kannattavaa. Kun valtio tällä hetkellä elää keskellä säästötalkoita, näen hyvin ymmärrettävänä tilanteen, ettei kannattamattomia lentoja enää tuettaisi miljoonilla. Etenkin, kun tilanteeseen on markkinaehtoinen ja kannattava vaihtoehto saatavilla.
Seuraava skenaario huolestuttaa minua tukien varassa kärvistelevien pikkupaikkakuntien yhteyksien osalta. Jos tuet lakkautetaan ilman yhteyksien ylläpitämisen ratkaisua, koneet lakkaavat lentämästä, kentät tyhjenevät ja lakkautetaan. Kun kenttiä tulevassa, markkinaehtoisten mallien kanssa, tarvittaisiinkin, on niiden elvyttäminen äärimmäisen kallista. Ennustan, että niin kallista, ettei se todennäköisesti tule koskaan tapahtumaan, vaikka maailma muuttuu ja tarvetta kentälle tulee. Siinä kohtaa voidaan sitten todeta Joensuun tilanne kurjaksi sen osalta, että sieltä päästäisiin kätevästi ja nopeasti pääkaupunkiin harjoittamaan liiketoimintaa.