Maailma muuttuu vauhdilla ja ilmailuala muuttuu siinä samalla. Tuntuu, että yhtenä ongelmana muutoksissa on se, ettei meillä ole kykyä riittävän selkeästi kuvitella tulevaa ja teemme lyhytnäköisiä päätöksiä harhakuvitelmiemme pohjalta. Sama ilmiö pätee lopettamisuhan alla oleviin lentokenttiin. Niiden lakkauttaminen ilmailualan tulevaa ajatellen on suuri virhe, saanen jopa käyttää termiä kardinaalivirhe.
Tulevaisuudessa tulemme olemaan tilanteessa, jossa joudumme rakentamaan lisää lentokenttiä. Kuntien ja kaupunkien elinvoima vaatii näitä yhteyksiä. Nuo yhteydet - kuin myös niiden puute - heijastuvat suoraan ihmisten hyvinvointiin. Yhteydet pitävät ovet maailmaan avoinna ja tuo maailma on täynnä elinkeinon, kasvun ja kukoistuksen mahdollisuuksia.
Pienistäkin kaupungeista on mahdollista lähteä liikenteeseen matkustajamäärään mitoitetulla kalustolla. Tulevaisuudessa lentäminen tulee olemaan ympäristöystävällisempää emissiovapaan kaluston turvin. Annan esimerkin: Kristiinankaupungista nousee sähkölentokone ilmaan ja kuljettaa ihmiset esimerkiksi Tampereelle, josta he nousevat seuraavaan koneeseen, joka jatkaa matkaa Pariisiin. Helppoa, nopea, kätevää - ja kipeästi lentokenttiä vaativaa toimintaa.
Lentäminen on joutunut pahaan valoon ilmastoasioista puhuttaessa. Silti ihmiset tarvitsevat yhteyksiä ja lentäminen on monelle matkaajalle edelleen esimerkiksi ajan puitteissa ainoa vaihtoehto. Kun ilmaan noustaan puolityhjän, suuren koneen sijaan pienemmällä koneella, joka on optimoitu matkustajamäärän mukaan, lentämisen haitta pienenee. Myös suorilla yhteyksillä on suuri merkitys. Saati, kun pääsemme muutaman vuoden päästä pisteeseen, jossa emissiovapaa kalusto nousee ilmaan kuljettaen meitä paikasta toiseen. Tuo aika on lähellä.
Olemassaolevan infrastruktuurin hyödyntäminen on ympäristönäkökulmasta huomattavasti planeettaystävällisempää. Näin myös olemassaolevien lentokenttien hyödyntäminen tulevassa emissiovapaassa ilmailussa on ilmastoystävällisempää kuin ristiin rastiin maassamme kulkevien, uusien rautateiden rakentaminen. Junat ovat erinomainen tapa liikkua silloin, kun infra on jo olemassa.
Malmin lentokenttä lähellä Helsingin keskustaa ei koskaan enää palaa. Edesmenneen kiitoradan kohdalla seisoo kaivinkone ja kuoppa. Olemme menettäneet mahtavan mahdollisuuden päästä lentämään yhä lähemmäs pääkaupunkimme keskustaa. Ymmärrän, että juuri tässä hetkessä alueellinen, pieni lentokenttä nähdään haittana ja kuluna. On kuitenkin syytä huomioida se, kuinka lähellä olemme todellisuutta, jossa tuota kenttää tullaan tarvitsemaan. Kulu, jota kentästä joudutaan maksamaan, on hyvin pieni siihen nähden, mikä kulu on jos kenttää ei ole, mutta sitä muutaman vuoden kuluttua tarvittaisiin kipeästi.
LYGG kykenee operoimaan pienillä kentillä mainiosti. Toisilla niistä on jouduttu tekemään pieniä muutoksia - esimerkiksi kiitorataa on pidennetty tai hankittu maltillisin kustannuksin uutta laitteistoa. Etulinjassa olevat kuntien päättäjät tekevät nämä investoinnit kuitenkin ilolla - he kykenevät näkemään, mitä hyötyä kentistä tullaan tulevassa saamaan.
Jos esimerkiksi lakkauttamisuhan alla oleva Mikkelin kenttä tullaan sulkemaan, kaupunki ei tule hyötymään kentästä millään tavalla - ei nyt eikä tulevassa. Juuri nyt meiltä vaaditaankin lyhytnäköisyyden sijaan järjen käyttöä ja ilmailualan käynnissä olevan murroksen ymmärtämistä suuremmassa kuvassa. LYGG on mukana tässä muutoksessa, toivon mukaan myös maamme kuntien päättäjät ymmärtävät olla.
Jotta voimme rakentaa parempaa ilmailualaa ja parempaa huomista, tarvitsemme uudenlaisia ajatuksia. Vaikka suosikkini markkinaehtoisuus ei olekaan ajatuksena uusi, on hämmentävää, miten tuoreelta se ilmailun kenttään tuotuna tuntuu.
Kirjoittaja: Roope Kekäläinen
Roope Kekäläinen, lentäjä ja ilmailualan ammattilainen, on toinen LYGG:in perustajista ja toimii yrityksen toimitusjohtajana. Hänen visionaan on hyödyntää ilmailualan potentiaalia täysimääräisesti yhteiskunnan ja yritysten hyväksi, haastaen vanhat toimintamallit rohkeasti uudella ajattelulla. LYGG ja Kekäläinen ovat tekemässä ilmailusta hyvän muutosvoiman - ja maailmasta pienemmän täsmäyhteyksien avulla.
Maailma muuttuu vauhdilla ja ilmailuala muuttuu siinä samalla. Tuntuu, että yhtenä ongelmana muutoksissa on se, ettei meillä ole kykyä riittävän selkeästi kuvitella tulevaa ja teemme lyhytnäköisiä päätöksiä harhakuvitelmiemme pohjalta. Sama ilmiö pätee lopettamisuhan alla oleviin lentokenttiin. Niiden lakkauttaminen ilmailualan tulevaa ajatellen on suuri virhe, saanen jopa käyttää termiä kardinaalivirhe.
Tulevaisuudessa tulemme olemaan tilanteessa, jossa joudumme rakentamaan lisää lentokenttiä. Kuntien ja kaupunkien elinvoima vaatii näitä yhteyksiä. Nuo yhteydet - kuin myös niiden puute - heijastuvat suoraan ihmisten hyvinvointiin. Yhteydet pitävät ovet maailmaan avoinna ja tuo maailma on täynnä elinkeinon, kasvun ja kukoistuksen mahdollisuuksia.
Pienistäkin kaupungeista on mahdollista lähteä liikenteeseen matkustajamäärään mitoitetulla kalustolla. Tulevaisuudessa lentäminen tulee olemaan ympäristöystävällisempää emissiovapaan kaluston turvin. Annan esimerkin: Kristiinankaupungista nousee sähkölentokone ilmaan ja kuljettaa ihmiset esimerkiksi Tampereelle, josta he nousevat seuraavaan koneeseen, joka jatkaa matkaa Pariisiin. Helppoa, nopea, kätevää - ja kipeästi lentokenttiä vaativaa toimintaa.
Lentäminen on joutunut pahaan valoon ilmastoasioista puhuttaessa. Silti ihmiset tarvitsevat yhteyksiä ja lentäminen on monelle matkaajalle edelleen esimerkiksi ajan puitteissa ainoa vaihtoehto. Kun ilmaan noustaan puolityhjän, suuren koneen sijaan pienemmällä koneella, joka on optimoitu matkustajamäärän mukaan, lentämisen haitta pienenee. Myös suorilla yhteyksillä on suuri merkitys. Saati, kun pääsemme muutaman vuoden päästä pisteeseen, jossa emissiovapaa kalusto nousee ilmaan kuljettaen meitä paikasta toiseen. Tuo aika on lähellä.
Olemassaolevan infrastruktuurin hyödyntäminen on ympäristönäkökulmasta huomattavasti planeettaystävällisempää. Näin myös olemassaolevien lentokenttien hyödyntäminen tulevassa emissiovapaassa ilmailussa on ilmastoystävällisempää kuin ristiin rastiin maassamme kulkevien, uusien rautateiden rakentaminen. Junat ovat erinomainen tapa liikkua silloin, kun infra on jo olemassa.
Malmin lentokenttä lähellä Helsingin keskustaa ei koskaan enää palaa. Edesmenneen kiitoradan kohdalla seisoo kaivinkone ja kuoppa. Olemme menettäneet mahtavan mahdollisuuden päästä lentämään yhä lähemmäs pääkaupunkimme keskustaa. Ymmärrän, että juuri tässä hetkessä alueellinen, pieni lentokenttä nähdään haittana ja kuluna. On kuitenkin syytä huomioida se, kuinka lähellä olemme todellisuutta, jossa tuota kenttää tullaan tarvitsemaan. Kulu, jota kentästä joudutaan maksamaan, on hyvin pieni siihen nähden, mikä kulu on jos kenttää ei ole, mutta sitä muutaman vuoden kuluttua tarvittaisiin kipeästi.
LYGG kykenee operoimaan pienillä kentillä mainiosti. Toisilla niistä on jouduttu tekemään pieniä muutoksia - esimerkiksi kiitorataa on pidennetty tai hankittu maltillisin kustannuksin uutta laitteistoa. Etulinjassa olevat kuntien päättäjät tekevät nämä investoinnit kuitenkin ilolla - he kykenevät näkemään, mitä hyötyä kentistä tullaan tulevassa saamaan.
Jos esimerkiksi lakkauttamisuhan alla oleva Mikkelin kenttä tullaan sulkemaan, kaupunki ei tule hyötymään kentästä millään tavalla - ei nyt eikä tulevassa. Juuri nyt meiltä vaaditaankin lyhytnäköisyyden sijaan järjen käyttöä ja ilmailualan käynnissä olevan murroksen ymmärtämistä suuremmassa kuvassa. LYGG on mukana tässä muutoksessa, toivon mukaan myös maamme kuntien päättäjät ymmärtävät olla.
Jotta voimme rakentaa parempaa ilmailualaa ja parempaa huomista, tarvitsemme uudenlaisia ajatuksia. Vaikka suosikkini markkinaehtoisuus ei olekaan ajatuksena uusi, on hämmentävää, miten tuoreelta se ilmailun kenttään tuotuna tuntuu.