Kansainvälinen ilmakuljetusliitto IATA kertoo lentoyhtiöiden povaavan kuluvalle vuodelle ennätystä lentomatkustajien määrässä maailmanlaajuisesti. Vuodelta 2019 peräisin olevan nykyisen ennätyksen – 4,5 miljardia vuosittaista lentomatkustajaa – odotetaan ylittyvän lähes puolella miljardilla.
Tarve lentää on kasvussa ja sama pätee liikelentämiseen. Samassa suhteessa, ellei nopeamminkin, kasvaa paine matkustaa entistä fiksummin ja ympäristöystävällisemmin. Lentohäpeä on ollut jo vuosia valloillaan etenkin Pohjoismaissa.
Paitsi että lentohäpeä on sanana väärä; ei häpeä kohdistu lentämiseen vaan lentämisestä koituviin päästöihin. Meidän pitäisikin puhua mieluummin päästöhäpeästä. Lentämistä nimittäin ei tarvitse hävetä, kunhan sen tekee järkevien reittivalintojen ehdoilla, paikallisia lentokenttiä hyödyntäen ja tarpeeseen suhteutetulla oikean kokoisella kalustolla. Näin ympäristörasitusta pienennetään oleellisesti ja mahdollistetaan uusiutuvien lentopolttoaineiden hyödyntäminen tehokkaasti.
Lentohäpeäksi virheellisesti ristitty päästöhäpeä on itse asiassa koko ilmailubisneksen etu, sillä se auttaa kehittämään alaa ja edistämään lentämistä. Sen ansiosta joustavimmille ja kestävimmille toimijoille syntyy kysyntää markkinassa, etenkin liikematkustamisen saralla, millä ei ole vaihtoehtoa olla matkustamatta.
Lyhyen lentämisen murros käynnistyy liikelentämisestä, jossa matkat ovat paikallisia tai alueellisia. Trendin yleistyessä on vain ajan kysymys, milloin nopeat ja kätevät lentomatkustamisen ratkaisut otetaan käyttöön kuluttajapuolellakin.
Roope Kekäläinen
toimitusjohtaja
